Toimiva työyhteisö näkyy arjessa!

Mitä enemmän työelämästä keskustelua seuraan ja saan olla mukana erilaisten työyhteisöjen arjen kehittämässä mukana, sitä näkyvämmäksi tulee toisistaan hyvinkin erilaiset työyhteisöjen todellisuudet. Jokainen meistä kuitenkin katsoo ja arvioi työelämää väistämättä omaan kokemuspohjaan peilaten, joka saattaa kuin huomaamatta vääristää käsitystämme siitä millaisia asioita nousee tänä päivänä tavallisesta arjesta esille ja mikä on merkityksellistä omassa työssä ja  työyhteisössä. Yksi asia, joka nousee kuitenkin aina tärkeäksi tarkasteltavaksi ja merkitykselliseksi oman työn kehittämisen kannalta on se, miten myös työyhteisö toimii kokonaisuutena. Yksi keino työn ja työyhteisöjen kehittämistyössä onkin katsoa mitä työyhteisön perusta pitää sisällään – onko toimivan työyhteisön peruspilarit kunnossa, jotta niin yksilöllä kuin koko työyhteisöllä on parhaat edellytykset menestyä.

Vahvan perustan lisäksi toimiva työyhteisö vaatii kuitenkin lisäksi jatkuvaa kehittämistä ja kehittymistä ja ennen kaikkea tahtoa edistää arjessa konkreettisesti niitä asioita, jotka tukevat työyhteisön toimivuutta.

Työyhteisö vaatii toimiakseen ainakin arjessa näkyviä strategian palasia selkeästi ja ymmärrettävästi viestittynä – missio, visio ja arvot luonnollisesti toimintatapojen perustana. Ja vielä yhteiset tavoitteet, selkeät työnkuvat ja ymmärrys niistä sekä omasta roolista isossa kuvassa ja lisäksi yhteiset toimintatavat luovat epäilemättä jo vahvaa perustaa toimivalle työyhteisölle. Vahvan perustan lisäksi toimiva työyhteisö vaatii kuitenkin lisäksi jatkuvaa kehittämistä ja kehittymistä ja ennen kaikkea tahtoa edistää arjessa konkreettisesti niitä asioita, jotka tukevat työyhteisön toimivuutta. Kun työyhteisö toimii, se ei ainoastaan tue yksilöiden työntekoa ja onnistumista, vaan myös mahdollistaa arjessa innovoinnin, joustavuuden, jatkuvan kehittymisen ja lopulta organisaation menestyksen. Toimiva työyhteisö ei luonnollisesti synny itsestään vaan se vaatii jatkuvaa huomiota ja panostusta mm. luottamukseen, yhteistyöhön, arvostukseen, jatkuvaan kehittymiseen ja hyvinvointiin. Kaikki varsin arkisia vaan ei ollenkaan itsestään selviä teemoja työyhteisöissä. Käytännössä näissä teemoissa kehittyminen on lopulta kiinni valinnoista.

Luottamuksen edistäminen vaatii läpinäkyvää viestintää – tiedon jakamista kaikkien kanssa, myös haasteiden ja epävarmuuksien osalta. Kun viestintä on avointa myös keskeneräisten asioiden osalta, se rohkaisee myös palautteen antamiseen ja antaa viestin siitä, että erilaisia näkökulmia halutaan huomioida toiminnan kehittämisessä. Rakentavaa palautetta aina tarvitaan, koska se yksinkertaisesti auttaa kehittämään toimintatapoja ja osaltaan myös ylläpitämään avointa ilmapiiriä. Ilman palautetta jää myös väistämättä huomioimatta erilaiset ja ehkä lopputuloksen kannalta oleellisimmat näkökulmat.

Kun kaikki vahvuudet ovat käytössä myös luovat ratkaisut haasteisiin löytyy sujuvammin.

Yhteistyö kuuluu toimivan työyhteisön ytimeen. Kun työyhteisössä työskennellään yhdessä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi, pystytään hyödyntämään työyhteisöstä löytyviä erilaisia vahvuuksia. Kun kaikki vahvuudet ovat käytössä myös luovat ratkaisut haasteisiin löytyy sujuvammin. Yhteistyön vahvistamiseen tarvitaan säännöllistä kokoontumista yhteisten asioiden äärelle, jossa jaetaan, koetaan, pohditaan ja ratkotaan asioita yhdessä. Mitä isompi porukka työyhteisössä tai tiimissä on sen tärkeämpää, että tilaisuuden fasilitointi on mietitty, jotta työyhteisön äänet saadaan oikeasti kuuluviin ja niille annetaan myös merkitys. Ja lopulta mitä enemmän työyhteisölle tai tiimille saadaan aikaan yhteisiä kokemuksia virallisemmissa tai epävirallisemmissa merkeissä sitä enemmän myös yhteenkuuluvuuden tunne vahvistuu.

Jokainen työntekijä haluaa tuntea olevansa myös arvostettu ja tärkeä osa työyhteisöä. Tunnustus ja kiitokset ovat pieniä tekoja, mutta niiden vaikutus on työilmapiiriin merkittävä. Arvostuksen näyttäminen vaikuttaa suoraan myös motivaatioon ja sitoutumiseen. Tunnustusta annetaan usein julkisesti kaikille, mutta yhtä tärkeää on huomioida myös yksilölliset saavutukset ja nekin yksilöllisesti – toinen saattaa arvostaa henkilökohtaista kiitosta, toinen taas mahdollisuutta kehittyä työssään vielä lisää.

Jatkuva kehittyminen ja oppiminen kuuluu olennaisena osana toimivaan työyhteisöön. Kun työntekijöille tarjotaan mahdollisuuksia kehittyä ja oppia uutta vaikutetaan positiivisesti motivaatioon ja ennen kaikkea työyhteisön mahdollisuuksiin vastata paremmin muuttuvan työelämän ja toimintaympäristön haasteisiin. Jatkuvaan kehittymiseen ja oppimiseen on tänä päivänä monia väyliä tarjolla perinteisen kouluttautumisen lisäksi – yhtä lailla erilaiset seminaarit, verkostoitumiset, mentorointi, työnohjaus ja valmennukset kasvattavat ammatillista osaamista. Tärkeintä on antaa tarvittavaa tilaa ja resursseja kehittää omia taitojaan ja osaamistaan.

Ja kyllä - toimiva työyhteisö näkyy arjessa kaikilla tasoilla johtajan toiminnasta työntekijän toimintaan.

Niin luottamuksella, yhteistyöllä, arvostuksella kuin jatkuvalla kehittymisen mahdollisuuksilla on oma vaikutuksensa työhyvinvointiin ja toimivaan työyhteisöön. Hyvinvointia voidaan tukea arjessa siis kaikilla edellä mainituilla, mutta lisäksi monesti ihan perusasiat kuten mm. työturvallisuus, työtilojen ergonomisuus, toimiva työterveyshuolto, joustavat työajat ja hyvinvointiohjelmat ovat tärkeä osa hyvinvoivaa työyhteisöä. Kun työyhteisön henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista huolehditaan – näkyy se väistämättä työilmapiirissä ja tekemisen meiningissä. Ja kyllä - toimiva työyhteisö näkyy arjessa kaikilla tasoilla johtajan toiminnasta työntekijän toimintaan. Jokaisen tekemisellä ja valinnoilla on merkitystä.

Katri Lehto, hyvän työelämän rakentaja

Työniloa Oy perustaja, yrittäjä

********************************************************************************************************************************************************

Ajatuksia työelämästä, blogi-sarjan 9. osa tarkastelee yhtäältä toimivista työyhteisöistä tunnistettuja elementtejä. Työniloa Oy auttaa yksilöitä, ryhmiä ja työyhteisöjä kehittämään/kehittymään valmennuksen, fasilitoinnin ja työnohjauksen keinoin.