Yhdessä on enemmän!

Työyhteisön yhteishenki ja yhteistyö ovat tärkeitä tekijöitä työpaikan hyvinvoinnin ja toimivuuden kannalta. Yhteistyöllä on monia positiivisia vaikutuksia työyhteisöön ja lisäksi yhdessä tekeminen edistää yhteishenkeä, lisää luottamusta ja vähentää yksinäisyyden tunnetta. Tämä kaikki edellä kerrottu napattu tekoälystä ja juuri näinhän se on.

Yksin vai yhdessä? Riippuu tietysti asiasta ja tilanteesta. Silloin, kun asia ja tilanne on sellainen, että yhdessä tekeminen on mahdollista, niin kyllähän se antaa. Enemmän huomaajia, tekijöitä, keskustelua, ideoita; on sanan mukaisesti, enemmän. Monesti asiat ja tilanteet ovat sellaisia, että kun yhdessä tehdään, saadaan enemmän aikaan niin huomioita, ajatuksia kuin myös tuloksia. Yhdessä tekemällä suurimmatkin tavoitteet voi tulla lähelle. Kun ajatukset yhdistyvät ja yhdessä asioita käydään läpi, saattaa hyvinkin syntyä sellaista, mitä ei olisi tullut, jos vastaavan ajan kaikki olisivat käyttäneet yksin tekemiseen.

Yhdessä tekemällä suurimmatkin tavoitteet voi tulla lähelle.

Kun mietin omasta näkökulmasta, mikä saa innostuksen kohoamaan ja ideoinnin kirkastumaan, se on yhdessä tekeminen. Kun saa yhdessä miettiä, pallotella, kertoa ja kuulla. Yhdessä tekemisellä on valtava voima. Hetkissä, joissa tuntuu, että yksin ei etene tai ajatus ei lennä kuten toivoisi, on toisella suuri merkitys. Ja niin monissa muissakin hetkissä. Yhdessä jaetut hetket kantaa ja edistää. Yhdessä ääneen sanottuna ajatukset jäsentyvät; toisinaan on myös niin, että pelkästään jo se, että sanoo toiselle, ratkaisee miettivän aiheen kuin itsellään. Vielä useammin on toki niin, että nimenomaan se yhdessä miettiminen tuo ratkaisun tai vie asiaa eteenpäin.

Voi olla, että yhteinen tekeminen on toisille luontaisempaa kuin toisille. Mitä jos osa työyhteisöstä haluaa tehdä yhdessä koko ajan, osa ei koskaan? Onko siinä mahdollista löytää tapa, mikä toimisi? Ajatusten, tarpeiden ja toiveiden tunnistaminen on hyväksi. Monesti se toteutuu yhteisten keskustelujen kautta. Se, onko työyhteisössä kaikilla sama ajatus, mitä yhdessä tekeminen tarkoittaa juuri omassa työyhteisössä ja yhteisten tavoitteiden määrittely tukee yhteisen hyvän edistämistä. Merkittävää on myös se, tuetaanko työpaikalla yhdessä olemista, yhteisen ajan viettämistä, yhteistä pohdintaa ja keskusteluita myös työasioita laajemminkin. Työyhteisössä on hyvä välillä käydä läpi sitä, millaisia odotuksia työyhteisöön mahtuu yhdessä tekemisestä.

Psykologinen turvallisuus liittyy moneen, niin myös yhteiseen tekemiseen. Kyllähän se on äärimmäisen tärkeää, että tuntee olonsa turvalliseksi, uskaltaa kertoa ja nostaa esille asioita, eikä tarvitse murehtia jälkiseuraamuksia. Psykologisen turvallisuuden vaikutukset ulottuvat moneen, tai ei edes moneen vaan pikemminkin kaikkeen toimintaan ja toiminnassa. Onko työyhteisössä riittävän turvallinen ilmapiiri sille, että rohkenee kertoa tarvitsevansa toisia? Mikäli ei, on onneksi keinoja vahvistamiselle ja monesti se tulee kokonaisvaltaisen työyhteisön kehittämisen kautta.

Onko työyhteisössä riittävän turvallinen ilmapiiri sille, että rohkenee kertoa tarvitsevansa toisia?

Yhdessä tekemiseen on monia mahdollisuuksia. Se voi olla organisoidumpaa; sovittuja tiimin tapaamisia tai toisaalta yhdessä tekeminen voi olla täysin spontaania. Molemmat tavat tukevat toisiaan. Ja koska niin moni asia liittyy toiseen, yhdessä tekemisestä tukee toisten tunteminen. Pääsääntöisesti voi sanoa, että tuntemalla toisensa on helpompi lähestyä kuin lähestyä henkilöä, jota ei tunne lainkaan.

Yhdessä tekeminen on vahvuus ja tukee koko työyhteisön onnistumista. Yhteisen tekemisen toimivuutta on hyvä tarkastella avoimesti, sen tukeminen on tärkeä osa toimivan työyhteisön kokonaisuutta. Kun yhdessä tekemiseen ja sen tavoitteelliseen vahvistamiseen keskitytään eri lähtökohdat ja näkökulmat huomioiden, on mahdollisuus tukea koko työyhteisön onnistumista ja vahvistaa tavoitteiden saavuttamista. Kun aidosti toimivasti yhdessä tehdään yhteiseen hyvään sitoutuen, on siitä suurta hyötyä niin työnantajalle kuin jokaiselle työyhteisön jäsenelle. Sen miettiminen, paljonko yhteinen aika vie resurssia, saattaa toki hyvinkin olla tarpeellinen läpikäymisen aihe. Hyödyt ei kuitenkaan pelkästään ajassa ole mitattavissa. Onnistunut yhdessä tekeminen näkyy paitsi sisällä, se näkyy myös ulospäin; tärkeä huomioida myös sen positiivinen vaikutus asiakaskokemukseen sekä mm. työnantajakuvaan. Molemmat merkittäviä asioita.

Yhdessä tekeminen vaikuttaa positiivisesti myös työyhteisöstä ulospäin: asiakaskokemukseen ja työnantajakuvaan. 

On hyvä myös olla riittävästi rohkeutta tunnistaa se, mikäli yhdessä tekemissä on haasteita – todettava on sekin, että kun yhdessä tehdään ja tähänkin tekemiseen vaikuttaa ihan jokainen työyhteisön jäsen, on mahdollista, että kehittämistarpeita tulee eteen. Kuten ihan jokaisessa asiassa. Kehittämistarpeiden tunnistaminen ja sanoittaminen kannattaa, koska se mahdollistaa eteenpäin pääsemisen. Tilanteet, joissa todetaan, että yhteistyön kehittämiseen on hyvä ottaa mukaan työyhteisön ulkopuolinen taho, on niitä tilanteita, joissa kehittämistä ja tukemista mahdollistava taho tuo mukanaan sen, jonka avulla työyhteisö pääsee täyteen loistoon. Ja sehän on se, mitä monesti tavoitellaan.

Blogissa sain olla ihan joka kohdassa juuri sen äärellä, mitä Työniloa Oy yrityksenä mahdollistaa myös toisille.

Yhdessä tekemistä työelämään rakentaen,

Jonna Heinonen, Hyvän työelämän rakentaja

Työniloa Oy yrittäjä

********************************************************************************************************************************************************

Ajatuksia työelämästä, blogi -sarjan 5. osa syntyi työelämän kehittämisessä tarvittavasta yhdessä tekemisestä. Työniloa Oy auttaa yksilöitä, ryhmiä ja työyhteisöjä kehittämään/rakentamaan työssä onnistumista ja menestymistä tukevaa kulttuuria.